Kauan odotetut vaihtarisukat

Muutto & remonttikiireiltä kun en joutanut kesällä neulomaan sain viimeinkin pääteltyä ystävälleni kengistä, mekosta ja koruista vaihdossa lupaamani sukat. Pitkin syksyä olen kärsinyt moneen otteeseen flunssan kourissa joten muuttotavarat ovat saaneet odottaa ja neulominen sekä höyryävä teekuppi on nyt ollut parasta lääkettä. Ensilumikin katosi ja taas on tasaisen mustaa ulkona, ehdin onneksi hyödyntää valoisan päivän ja kuvata sukat ensihangella.

Porvoon Teeteestä ostamani vihreä Step classic säilyi sukkien pohjalankana mutta kultainen Gulfasan osoittautui aivan mahdottomaksi yhdistää ohuen sukkalangan kanssa joten päädyin vaihtamaan sen Novitan Gold klassikkoon. Toiseksi raitalangaksi valitsin omista varastoista Novitan Alpacan. Puikkoina bambuiset Prymin lempparit koko 3.

Kuvassa näkyy (hieman epäselvästi) myös sukkien omistajan alkuperäinen luonnos kuvioinnista, toiveena oli siis siksak- ja aaltoraidat sekä ohut lanka jotta sukat mahtuvat myös hyvin kenkiin.
Hieman tuskailin tuon Novita Goldin kanssa sillä lanka ei jousta sitten yhtään ja oli hyvin haastavaa saada kirjoneuleeseen kauniin tasainen pinta. Kuitenkin höyrytyksen jälkeen sukat olivat tasaiset ja niin ihanan pehmeät. Onneksi jatkan seuraavaa neuletyötä myös aloe vera langalla sillä tämän työn jälkeen on suuri kynnys laittaa mitään karheaa puikoille.

Pikaisesti kuvasin sukat ennen töihin lähtöä eikä hieman ylivaloittava (vanha luotettava) kamerani anna ihan oikeaa kuvaa väreistä mutta todellinen sävy näkyy tuossa ylimmän kuvan lankakerässä. Syvän vihreät ja ihanan syksyiset ovat pienellä kullan kimalluksella. Taas pysyy yksi ystävä lämpöisenä <3

Seuraavaksi siirrän ajatukseni jouluun ja lahjakäsitöihin kunhan saadaan ensin lapsukaisen synttärit juhlittua. Sen jälkeen saa alkaa kunnolla "hössöttämään" ja miettimään tämän vuoden pehmeitä paketteja.

Yrittäkäähän pysyä terveinä talven viimassa!

-M-

Tampereen messujen saalis ja mahtavat ideat

Jaa että mihin olen kadonnut? 
Tulipa kesällä muutettua uuteen (vanhaan) kotiin missä ei kyllä vieläkään ole tavarat paikoillaan eikä remontti valmis. Työn alla on mm. oma ompelu (+vieras) huone...jee! Mutta kaikki aikanaan...eipä olla nyt mihinkään muuttamassa joten mikäs kiire tässä? Jos sitä relais välillä ja laittaisi pitkästä aikaa puikot taas töihin.
Piipahdin myös inspiraationhakureissulla käsityöihmisten vuoden tärkeimmässä tapahtumassa Tampereen kädentaidot messuilla. 

Niinhän siinä kävi että lompakko ja aika olivat liian pienet messujen valtavaan kokoon nähden.
Suosittelen yön yli vierailua ja vähintään kahden päivän lippua messuille niin ehtii kaikki hallit kiertää läpi...siellä oli nimittäin lauantaina muutama muukin tyyppi samaan aikaan eikä kaikille myyntipisteille meinannut edes päästä tungoksen takia. 
Valokuvaus ei ollut messuilla joka paikassa luvallista joten ihan kaikesta näkemästäni ei tällä kertaa ole kuvia. 

Ensimmäisenä törmäsin aina niin mahtavaan "Suomen Andy Warhol"-Jukka Rintalaan jonka pari upeaa pukua oli esitteillä arkisempien vaatteiden ohella. Olen seurannut Jukan töitä jo vuosien ajan ja olikin mahtavaa nähdä pukuja hieman lähempää ja yksityiskohtaisemmin.

Seuraava kiinnostava kohde oli RISAko:n piste missä myytiin laukkuja ja pussukoita.
Laukuissa oli hyödynnetty vanhoja pitsiliinoja todella nerokkaasti.
Nämä olivat todella kauniita ja seuraavalla kirppiskierroksella skannaan mummujen pitsiliinapöydät aivan eri asenteella läpi. Lisäsin jo pienen pitsikäsilaukun To Do listalleni.

Näin ihanan Molla Millsin mutta en harmikseni ajan vähyyden vuoksi ehtinyt kuuntelemaan Virkkuri-kirjojen syntytarinaa. Myös muotinäytökset piti unohtaa tällä kerralla.

Vuoden artesaani Arttu Åfeldt esittely sai minut pysähtymään taidokkaan tölkkiklipsuista rakennetun liivin takia. Myös Artun muut esillä olleet vaatteet olivat upean futuristisia ja mielestäni Suomen muotimaailma kaipaakin enemmän nuoria suunnittelijoita ja uudenlaista näkemystä.  

                                                                                                                         

Ikuisena Mikki Hiiri fanina ihastuin Rento designin upeisiin sarjakuvien sivuista tehtyihin pussukoihiin ja reppuihin. Argh! Miten vaikeaa oli olla ostamatta yhtään Mikkipussukkaa tai reppua.

Entäs ne ostokset sitten?
Aika hyvin pysyi mopo hanskassa kaikkien ihanuuksien keskellä.
Lankaa nyt ostin tietenkin! Ihanaa On line Supersocke carneval-color aloe vera & jojobakäsiteltyä sukkalankaa...ohutta ja itsestään raidoittuvaa Vihreän Vyyhdin pisteeltä. Toinen kerä pääsikin jo heti puikoille. Niin ihanat syksyn värit liukuu kauniisti, lisäsin sivuun hunajakenno neuleraidan ettei tule liian tylsät sukat.

Kampissa sijaitsevan lempparikaupan Snurren pisteeltä punaiset Knit Pro puikot (sukkiin 2,5mm) ja silikoniset stopparit puikkojen päihin estämään keskeneräisten töiden silmukoiden karkailun.






Apua! Miten vaikeaa oli valita kankaita Hämeen tekstiilituonnin runsaasta valikoimasta. Päädyin pitkän hypistelyn jälkeen mustapohjaiseen maatuskakuvioon ja lastani ajatellen rekisterikilpikankaaseen.Näitä joutuu kyllä nettikaupasta tilaamaan lisää, niin monta ihanaa vaihtoehtoa jätin taakseni.

Pirkanmaan kotityön pisteellä kävi kova kuhina. Kauniita sukkia roikkui katossa ja seinillä.
Selailin ohjelehtisiä ja päädyin ostamaan maakuntalapasten ohjevihkosen kauniiden kirjoneulemallien takia. Myös muut ilmaiset ohjelehtiset tietenkin poimin kassiini.

En omaa jyrkkää mielipidettä turkiksista...en varmasti takkina käyttäisi mutta pipoon oli pakko ostaa luonnonvärinen tupsu sillä tekokarvaan ei vain saa niin kaunista sävyä kuin aitoon turkikseen. Näen jo mielessäni kirjoneuleisen pipon missä keikkuu päälaella tämä tupsu.

Ihana herkkukatu oli myös yhdessä messuhalleista ja tulipa suklaat ja glögit maisteltua kierroksen lomassa. Niin paljon voisi messuilta ostaa joululahjaksi, suosittelen siis käymään vaikka ei käsitöitä harrastaisikaan...kaikkea on myytävänä kyllä.

Messuilla oli Tamperelaiseen tyyliin hyvin rento tunnelma vaikka osastoilla ei välillä päässyt kunnolla kulkemaan tungoksen takia. Lastenvaunuilla liikkuvat äidit välillä säälitti sillä vanhemmilla rouvilla ei tuntunut ymmärrys riittävän heitä kohtaan.
Kaiken kaikkiaan jäi kuitenkin messuilta mukava fiilis ja ideapankki on nyt mukavasti pullollaan uusia projekti-ideoita. Näistä varmasti lisää myöhemmin...jos nyt käsi lankakerällä vannon ettei blogitauko ole ensi kerralla näin älyttömän pitkä. Viilenevät kelit houkuttelevat neulomaan ja ensilumi sataa maahan hiljalleen jo täällä etelässäkin <3